Uutiset

RSS-syöte
30.06.2015

Asukastyytyväisyystutkimus 2014

 

ASUKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA

 

Joensuun Kodit Oy teetätti vuoden 2014 lopulla Otantatutkimus Oy:llä asukastyytyväisyystutkimuksen. Tutkimus tehtiin yhdistettynä kirje- ja internet- kyselynä. Lomakkeita jaettiin 1 040 kpl. Vastauksia saatiin 373 kpl eli vastausprosentti oli 36 %. Vastanneista 53 (14 %) vastasi internetissä.

 

Tutkimuksen tavoitteena oli mitata asukkaiden mielipiteitä asuinoloistaan ja Kotien ostopalveluista. Lisäksi haluttiin mitata mielipiteissä tapahtuneita muutoksia verrattuna edelliseen, vuonna 2009 tehtyyn tutkimukseen.

 

Kyselyyn vastanneista 2/3 oli naisia kuten edellisessäkin tutkimuksessa. Vastanneista 20 % oli alle 35 -vuotiaita ja 43 % yli 55-vuotiaita. Kolmannes vastanneista oli eläkeläisiä ja 23 % käy työssä kokopäivätoimisesti (edellisessä tutkimuksessa vastanneista eläkeläisiä oli viidennes ja kokopäivätyössä kolmannes).

 

Vastanneet olivat asuneet Kodeilla keskimäärin 7,1 vuotta (edellisessä tutkimuksessa 5,3 vuotta). Yli 10 vuotta asuneita oli 24 % (edellisessä tutkimuksessa 14 %). Alle kaksi vuotta asuneita vastaajista oli 23 %.

 

Valtaosa Kodeille asukkaiksi tulleista oli muuttanut toisesta vuokra-asunnosta. Yleisimmät syyt Kodeille muuttoon olivat suurempi tai pienempi tilan tarve, asuntojen parempi sijainti, parempi asumistaso ja edullisempi vuokrataso. Suurempi tilan tarve oli nyt selvästi harvemmin syynä muuttoon kuin vuoden 2009 tutkimuksessa.

 

Keskeiset tulokset

 

  1. Tyytyväisyys asuntoon ja asumiseen

 

Asukkaat viihtyvät asunnossaan keskimäärin hyvin. Lähes 67 % asukkaista viihtyy asunnossa erittäin hyvin tai hyvin (tulos on vuoden 2009 tasoa). Ainoastaan 7 % kaikista vastanneista ilmoitti viihtyvänsä asunnossa huonosti. 

 

Eniten tyytymättömyyttä oli piha-alueisiin sekä äänieristykseen ja ikkunoiden tiiviyteen. Em. tulokset olivat myös heikentyneet verrattuna vuoteen 2009. Noin 60 % asukkaista oli tyytyväisiä huonelämpötilaan ja ilmanvaihtoon.

2. Häiritsevät tekijät

 

Puolet asukkaista oli havainnut pihan roskaisuutta ja naapureiden metelöintiä. Noin 40 % oli havainnut rappujen likaisuutta sekä puutteita pesutuvan puhtaudessa. – Puutteita pesutuvan puhtaudessa ja huumeiden käyttöä oli havaittu enemmän kuin vuonna 2009.

3. Palvelut

 

Palvelut arvioitiin keskimäärin melko hyväksi (vuonna 2009 vähän parempi kuin melko hyvä). Kaikki palvelut arvioitiin vähän huonommiksi kuin vuonna 2009.

 

Huoltoyhtiöt ja talohuollot saivat parhaat arvosanat Enossa, Penttilässä, Niinivaaralla ja Hukanhaudalla. Keskimääräistä heikommaksi arvioitiin Noljakan, Tuupovaaran, Uimaharjun, Utran ja Hammaslahden palvelut.

 

Parhaat arvosanat annettiin huoltohenkilökunnan palvelualttiudesta ja ystävällisyydestä sekä siivouksen hoitamisesta kokonaisuutena. Huonoimmat arvosanat annettiin remonttipyyntöjen toteutumisesta, huollon työpyyntöjen toteutumisesta ja huollon nopeudesta.

 

Kiinteistönhuollon päivystys sai parhaat arvosanat Niinivaaralla, Penttilässä ja Enossa, selvästi huonoimmat puolestaan Utrassa ja Hammaslahdessa.

 

Siivoukseen oltiin tyytyväisimpiä Penttilässä, Hukanhaudalla, Niinivaaralla, Marjalassa ja Enossa. Huonoimmat arvosanat annettiin Hammaslahdessa ja Mutalassa.

 

Isännöitsijätoimiston toiminta arvioitiin keskimäärin vähän huonommaksi kuin melko hyväksi. Melko hyvä- arvosanan saavat toimistohenkilöstön ja isännöitsijöiden osaaminen sekä aukioloaikojen sopivuus. Eniten toivomisen varaa on pyyntöjen toteutumisessa sekä toimiston puhelinpalvelussa / tavoitettavuudessa. Näissä asioissa 30 % vastanneista antoi välttävän tai huonomman arvosanan.

4. Luottamus

 

Selvä enemmistö luottaa yhtiöön. Vastaajat uskovat asukkaita kohdeltavan tasapuolisesti. Myönteisesti asiat näkeviä vastaajia on kuitenkin kauttaaltaan vähemmän kuin vuonna 2009.

5. Muuttoaikeet

 

Kaikkiaan 38 % vastaajista on harkinnut poismuuttoa lähiaikoina.

 

Syiksi on ilmoitettu liian kallis vuokra, huono asumistaso, epäviihtyisä ympäristö, huono sijainti, nykyistä suurempi tilantarve ja/tai aikomus hankkia oma asunto.

6. Halukkuus osallistua asumisviihtyvyyden parantamiseen

 

Kolmannes asukkaista haluaa osallistua asukastyöhön, erityisesti pihatalkoisiin sekä toimikuntien ja yhdistysten toimintaan.   Halukkuus on vähentynyt verrattuna vuoteen 2009 (48 %).

 

Viihtyvyyden parantamiseksi toivotaan piha-alueiden ja parkkipaikkojen kunnostusta, istutuksia, yleisten tilojen parempaa siivousta, yöaikaisten häiriöiden vähentämistä ja asuntojen remontointia.

 

Jatkotoimet

 

Kyselyn tuloksia on esitelty yhtiön hallituksessa. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan toimenpiteillään siihen, että parannusta saadaan kauttaaltaan asumisoloihin ja palveluihin.

 

Kiitämme kaikkia vastanneita arvokkaasta panoksesta yhteisen asian eteen.

 

 

 

 

ASUKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA

Joensuun Kodit Oy teetätti vuoden 2014 lopulla Otantatutkimus Oy:llä asukastyytyväisyystutkimuksen. Tutkimus tehtiin yhdistettynä kirje- ja internet- kyselynä. Lomakkeita jaettiin 1 040 kpl. Vastauksia saatiin 373 kpl eli vastausprosentti oli 36 %. Vastanneista 53 (14 %) vastasi internetissä.

Tutkimuksen tavoitteena oli mitata asukkaiden mielipiteitä asuinoloistaan ja Kotien ostopalveluista. Lisäksi haluttiin mitata mielipiteissä tapahtuneita muutoksia verrattuna edelliseen, vuonna 2009 tehtyyn tutkimukseen.

Kyselyyn vastanneista 2/3 oli naisia kuten edellisessäkin tutkimuksessa. Vastanneista 20 % oli alle 35 -vuotiaita ja 43 % yli 55-vuotiaita. Kolmannes vastanneista oli eläkeläisiä ja 23 % käy työssä kokopäivätoimisesti (edellisessä tutkimuksessa vastanneista eläkeläisiä oli viidennes ja kokopäivätyössä kolmannes).

Vastanneet olivat asuneet Kodeilla keskimäärin 7,1 vuotta (edellisessä tutkimuksessa 5,3 vuotta). Yli 10 vuotta asuneita oli 24 % (edellisessä tutkimuksessa 14 %). Alle kaksi vuotta asuneita vastaajista oli 23 %.

Valtaosa Kodeille asukkaiksi tulleista oli muuttanut toisesta vuokra-asunnosta. Yleisimmät syyt Kodeille muuttoon olivat suurempi tai pienempi tilan tarve, asuntojen parempi sijainti, parempi asumistaso ja edullisempi vuokrataso. Suurempi tilan tarve oli nyt selvästi harvemmin syynä muuttoon kuin vuoden 2009 tutkimuksessa.

Keskeiset tulokset

  1. Tyytyväisyys asuntoon ja asumiseen

Asukkaat viihtyvät asunnossaan keskimäärin hyvin. Lähes 67 % asukkaista viihtyy asunnossa erittäin hyvin tai hyvin (tulos on vuoden 2009 tasoa). Ainoastaan 7 % kaikista vastanneista ilmoitti viihtyvänsä asunnossa huonosti. 

Eniten tyytymättömyyttä oli piha-alueisiin sekä äänieristykseen ja ikkunoiden tiiviyteen. Em. tulokset olivat myös heikentyneet verrattuna vuoteen 2009. Noin 60 % asukkaista oli tyytyväisiä huonelämpötilaan ja ilmanvaihtoon.

  1. Häiritsevät tekijät

Puolet asukkaista oli havainnut pihan roskaisuutta ja naapureiden metelöintiä. Noin 40 % oli havainnut rappujen likaisuutta sekä puutteita pesutuvan puhtaudessa. – Puutteita pesutuvan puhtaudessa ja huumeiden käyttöä oli havaittu enemmän kuin vuonna 2009.

  1. Palvelut

Palvelut arvioitiin keskimäärin melko hyväksi (vuonna 2009 vähän parempi kuin melko hyvä). Kaikki palvelut arvioitiin vähän huonommiksi kuin vuonna 2009.

Huoltoyhtiöt ja talohuollot saivat parhaat arvosanat Enossa, Penttilässä, Niinivaaralla ja Hukanhaudalla. Keskimääräistä heikommaksi arvioitiin Noljakan, Tuupovaaran, Uimaharjun, Utran ja Hammaslahden palvelut.

Parhaat arvosanat annettiin huoltohenkilökunnan palvelualttiudesta ja ystävällisyydestä sekä siivouksen hoitamisesta kokonaisuutena. Huonoimmat arvosanat annettiin remonttipyyntöjen toteutumisesta, huollon työpyyntöjen toteutumisesta ja huollon nopeudesta.

Kiinteistönhuollon päivystys sai parhaat arvosanat Niinivaaralla, Penttilässä ja Enossa, selvästi huonoimmat puolestaan Utrassa ja Hammaslahdessa.

Siivoukseen oltiin tyytyväisimpiä Penttilässä, Hukanhaudalla, Niinivaaralla, Marjalassa ja Enossa. Huonoimmat arvosanat annettiin Hammaslahdessa ja Mutalassa.

Isännöitsijätoimiston toiminta arvioitiin keskimäärin vähän huonommaksi kuin melko hyväksi. Melko hyvä- arvosanan saavat toimistohenkilöstön ja isännöitsijöiden osaaminen sekä aukioloaikojen sopivuus. Eniten toivomisen varaa on pyyntöjen toteutumisessa sekä toimiston puhelinpalvelussa / tavoitettavuudessa. Näissä asioissa 30 % vastanneista antoi välttävän tai huonomman arvosanan.

  1. Luottamus

Selvä enemmistö luottaa yhtiöön. Vastaajat uskovat asukkaita kohdeltavan tasapuolisesti. Myönteisesti asiat näkeviä vastaajia on kuitenkin kauttaaltaan vähemmän kuin vuonna 2009.

  1. Muuttoaikeet

Kaikkiaan 38 % vastaajista on harkinnut poismuuttoa lähiaikoina.

Syiksi on ilmoitettu liian kallis vuokra, huono asumistaso, epäviihtyisä ympäristö, huono sijainti, nykyistä suurempi tilantarve ja/tai aikomus hankkia oma asunto.

  1. Halukkuus osallistua asumisviihtyvyyden parantamiseen

Kolmannes asukkaista haluaa osallistua asukastyöhön, erityisesti pihatalkoisiin sekä toimikuntien ja yhdistysten toimintaan.   Halukkuus on vähentynyt verrattuna vuoteen 2009 (48 %).

Viihtyvyyden parantamiseksi toivotaan piha-alueiden ja parkkipaikkojen kunnostusta, istutuksia, yleisten tilojen parempaa siivousta, yöaikaisten häiriöiden vähentämistä ja asuntojen remontointia.

Jatkotoimet

Kyselyn tuloksia on esitelty yhtiön hallituksessa. Yhtiö pyrkii vaikuttamaan toimenpiteillään siihen, että parannusta saadaan kauttaaltaan asumisoloihin ja palveluihin.

Kiitämme kaikkia vastanneita arvokkaasta panoksesta yhteisen asian eteen.

 

 

ASUKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN KESKEISIÄ TULOKSIA

 

Joensuun Kodit Oy teetätti vuoden 2014 lopulla Otantatutkimus Oy:llä asukastyytyväisyystutkimuksen. Tutkimus tehtiin yhdistettynä kirje- ja internet- kyselynä. Lomakkeita jaettiin 1 040 kpl. Vastauksia saatiin 373 kpl eli vastausprosentti oli 36 %. Vastanneista 53 (14 %) vastasi internetissä.

 

Tutkimuksen tavoitteena oli mitata asukkaiden mielipiteitä asuinoloistaan ja Kotien ostopalveluista. Lisäksi haluttiin mitata mielipiteissä tapahtuneita muutoksia verrattuna edelliseen, vuonna 2009 tehtyyn tutkimukseen.

 

Kyselyyn vastanneista 2/3 oli naisia kuten edellisessäkin tutkimuksessa. Vastanneista 20 % oli alle 35 -vuotiaita ja 43 % yli 55-vuotiaita. Kolmannes vastanneista oli eläkeläisiä ja 23 % käy työssä kokopäivätoimisesti (edellisessä tutkimuksessa vastanneista eläkeläisiä oli viidennes ja kokopäivätyössä kolmannes).

 

Vastanneet olivat asuneet Kodeilla keskimäärin 7,1 vuotta (edellisessä tutkimuksessa 5,3 vuotta). Yli 10 vuotta asuneita oli 24 % (edellisessä tutkimuksessa 14 %). Alle kaksi vuotta asuneita vastaajista oli 23 %.

 

Valtaosa Kodeille asukkaiksi tulleista oli muuttanut toisesta vuokra-asunnosta. Yleisimmät syyt Kodeille muuttoon olivat suurempi tai pienempi tilan tarve, asuntojen parempi sijainti, parempi asumistaso ja edullisempi vuokrataso. Suurempi tilan tarve oli nyt selvästi harvemmin syynä muuttoon kuin vuoden 2009 tutkimuksessa.

 

Keskeiset tulokset

 

  1. Tyytyväisyys asuntoon ja asumiseen

 

Asukkaat viihtyvät asunnossaan keskimäärin hyvin. Lähes 67 % asukkaista viihtyy asunnossa erittäin hyvin tai hyvin (tulos on vuoden 2009 tasoa). Ainoastaan 7 % kaikista vastanneista ilmoitti viihtyvänsä asunnossa huonosti. 

 

Eniten tyytymättömyyttä oli piha-alueisiin sekä äänieristykseen ja ikkunoiden tiiviyteen. Em. tulokset olivat myös heikentyneet verrattuna vuoteen 2009. Noin 60 % asukkaista oli tyytyväisiä huonelämpötilaan ja ilmanvaihtoon.

 

  1. Häiritsevät tekijät

 

Puolet asukkaista oli havainnut pihan roskaisuutta ja naapureiden metelöintiä. Noin 40 % oli havainnut rappujen likaisuutta sekä puutteita pesutuvan puhtaudessa. – Puutteita pesutuvan puhtaudessa ja huumeiden käyttöä oli havaittu enemmän kuin vuonna 2009.

 

  1. Palvelut

 

Palvelut arvioitiin keskimäärin melko hyväksi (vuonna 2009 vähän parempi kuin melko hyvä). Kaikki palvelut arvioitiin vähän huonommiksi kuin vuonna 2009.

 

Huoltoyhtiöt ja talohuollot saivat parhaat arvosanat Enossa, Penttilässä, Niinivaaralla ja Hukanhaudalla. Keskimääräistä heikommaksi arvioitiin Noljakan, Tuupovaaran, Uimaharjun, Utran ja Hammaslahden palvelut.

 

Parhaat arvosanat annettiin huoltohenkilökunnan palvelualttiudesta ja ystävällisyydestä sekä siivouksen hoitamisesta kokonaisuutena. Huonoimmat arvosanat annettiin remonttipyyntöjen toteutumisesta, huollon työpyyntöjen toteutumisesta ja huollon nopeudesta.

 

Kiinteistönhuollon päivystys sai parhaat arvosanat Niinivaaralla, Penttilässä ja Enossa, selvästi huonoimmat puolestaan Utrassa ja Hammaslahdessa.

 

Siivoukseen oltiin tyytyväisimpiä Penttilässä, Hukanhaudalla, Niinivaaralla, Marjalassa ja Enossa. Huonoimmat arvosanat annettiin Hammaslahdessa ja Mutalassa.

 

Isännöitsijätoimiston toiminta arvioitiin keskimäärin vähän huonommaksi kuin melko hyväksi. Melko hyvä- arvosanan saavat toimistohenkilöstön ja isännöitsijöiden osaaminen sekä aukioloaikojen sopivuus. Eniten toivomisen varaa on pyyntöjen toteutumisessa sekä toimiston puhelinpalvelussa / tavoitettavuudessa. Näissä asioissa 30 % vastanneista antoi välttäv&am